Lähde : http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/61089-ruotsalaisyrityksen-temppu-tyrmistyttaa-suomalaista-halpatyovoimaa
Laitan tämänkin tähän pääsivulle jakoon joka ei ole muualla sosiaalisessa mediassa lukemassa näitä.
Kommentoidaan nyt tähän että nää touhut on juuri tätä eli vmp. Olisi kiva tietää saako toimitusjohtaja itse palkkaa vai tekeekö sekin töitä kuntuuttavana työnä vai onko hänkin palveluja saava asiakas.
Remotkella on noin 40 työntekijää mutta toisia otetaan sitten asiakkaiksi tekemään työtä ilman palkkaa. Työttömyys tilastot komistuvat ja Neuvostoliitossahan ne oli 0% mutta ei vaan ollut rahaa kaikilla työntekijöillä kun ei suurella osalla ollut varaa edes ostaa tomaatteja, pääasia että on töitä mitäs sitä rahalla tekee kun ei vaan itse joudu orjaksi sanoo karpaattien nerot ja äänien tonavat suu vaahdossa.
Nyt ketkä valittaa näille viisaat sanoo, älkää valittako vaan tehkää töitä. Ammattiliittojakaan ei asia kiinnosta yhtään ja työministerinä Lauri Ihalainen vielä.
Hiipumassa oleville vientimarkkinoille on tullut uusi hittituote, kertoo YLE uutiset
tänään (30.7.2013). Tämän vientituotteen suosio on taattu, sillä enää
ei yritysten tarvitse lähteä siirtämään tuotantoa mihinkään maapallon
toiselle laidalle kohonneitten työvoimakustannusten vuoksi, vaan
palvelun voi tilata meiltä Suomesta.
Ruotsalainen silmälasiyhtiö Favoptic nimittäin käyttää rovaniemeläistä kuntoutustyöpajaa postituspalveluihinsa. Rovaniemen monitoimikeskuksen työpajassa pakataan kehyksiä kokeiltavaksi ja käsitellään tilaustietoja. Romotken toimitusjohtaja Riitta Harmanen sanoo, että näin säätiössä valmennettaville ja kuntoutettaville on saatu mielekästä työelämätaitojen harjoittelua.
Riitta Harmanen myös väittää YLE:n uutisille, etteivät Rovaniemeläisen työpajan, Romotke:n työntekijät ole työntekijöitä, vaan palveluja saavia asiakkaita. Näin sitä terminologialla kikkaillaan. He nimittäin ovat säätiössä kuntouttavassa työtoiminnassa, jossa kuntouttavaa on pelkkä nimi.
Kuntouttavaan työtoimintaan sijoitetaan täysin työkykyisiä (ja useimmiten työhaluisia) henkilöitä, joiden työttömyys on kestänyt yli 500 päivää (jatkossa 300 päivää).
Sellaiset henkilöt, joilla on jokin avoimille työmarkkinoille siirtymistä haittaava mielenterveydellinen tai terveydellinen haitta, ohjataankin lakisääteisesti muiden sosiaalipalveluiden pariin ennen kuin he kelpaavat kuntoutettaviksi. Kuntouttavaan työhön kelpaavat siis vain rusinat pullasta. Tällä termillä puolestaan pidetään huolta siitä, ettei yleinen mielipide kääntyisi tätä ilmaistyön muotoa vastaan.
Kotimaisessa tuotannossa tätä (kuntouttavaa työtoimintaa) on hyväksikäytetty jo pitkään, esimerkiksi Sipoossa on paikallisen matkahuollon palvelut siirretty tuotettavaksi osana kuntouttavaa työtoimintaa. Nyt siitä siis vielä tehtiin vientituote.
Yhteiskuntamme tästä ei hyödy mitenkään, sillä näiden kuntoutettavien ja valmennettavien toimeentulokorvaukset maksetaan yhteisistä verovaroistamme. Näille valmennettavilla ja kuntoutettavilla ei ole ostovoimaa yhteiskuntamme taloutta kiihdyttämään ja usein jää huomioimatta myös se, että mikä yritys pystyy kilpailemaan tällaisen säätiön kanssa, jolla ei ole työvoimakustannuksia tuotannon puolella ollenkaan? (lainaus Sakari Timosen blogista "Kotimaiset hikipajat")
Hurjinta tässä on se, että kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 8 § mukaan TE -toimisto yksin arvioi aktivointisuunnitelmaa laadittaessa mahdollisuudet tarjota työnhakijalle töitä. Jos töitä ei todennäköisesti pystytä tarjoamaan, niin suunnitelmaan on pakko ottaa kuntouttava työtoiminta. Toimenpiteestä kieltäytyminen taas tarkoittaa työttömälle työttömyysturvaetuuden katkaisemista. Siis käytännössä kyseessä on pakottaminen.
Lähde : http://karilaurila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/145813-suomalaisesta-halpatyovoimasta-tuli-vientituote
Ruotsalainen silmälasiyhtiö Favoptic nimittäin käyttää rovaniemeläistä kuntoutustyöpajaa postituspalveluihinsa. Rovaniemen monitoimikeskuksen työpajassa pakataan kehyksiä kokeiltavaksi ja käsitellään tilaustietoja. Romotken toimitusjohtaja Riitta Harmanen sanoo, että näin säätiössä valmennettaville ja kuntoutettaville on saatu mielekästä työelämätaitojen harjoittelua.
Riitta Harmanen myös väittää YLE:n uutisille, etteivät Rovaniemeläisen työpajan, Romotke:n työntekijät ole työntekijöitä, vaan palveluja saavia asiakkaita. Näin sitä terminologialla kikkaillaan. He nimittäin ovat säätiössä kuntouttavassa työtoiminnassa, jossa kuntouttavaa on pelkkä nimi.
Kuntouttavaan työtoimintaan sijoitetaan täysin työkykyisiä (ja useimmiten työhaluisia) henkilöitä, joiden työttömyys on kestänyt yli 500 päivää (jatkossa 300 päivää).
Sellaiset henkilöt, joilla on jokin avoimille työmarkkinoille siirtymistä haittaava mielenterveydellinen tai terveydellinen haitta, ohjataankin lakisääteisesti muiden sosiaalipalveluiden pariin ennen kuin he kelpaavat kuntoutettaviksi. Kuntouttavaan työhön kelpaavat siis vain rusinat pullasta. Tällä termillä puolestaan pidetään huolta siitä, ettei yleinen mielipide kääntyisi tätä ilmaistyön muotoa vastaan.
Kotimaisessa tuotannossa tätä (kuntouttavaa työtoimintaa) on hyväksikäytetty jo pitkään, esimerkiksi Sipoossa on paikallisen matkahuollon palvelut siirretty tuotettavaksi osana kuntouttavaa työtoimintaa. Nyt siitä siis vielä tehtiin vientituote.
Yhteiskuntamme tästä ei hyödy mitenkään, sillä näiden kuntoutettavien ja valmennettavien toimeentulokorvaukset maksetaan yhteisistä verovaroistamme. Näille valmennettavilla ja kuntoutettavilla ei ole ostovoimaa yhteiskuntamme taloutta kiihdyttämään ja usein jää huomioimatta myös se, että mikä yritys pystyy kilpailemaan tällaisen säätiön kanssa, jolla ei ole työvoimakustannuksia tuotannon puolella ollenkaan? (lainaus Sakari Timosen blogista "Kotimaiset hikipajat")
Hurjinta tässä on se, että kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 8 § mukaan TE -toimisto yksin arvioi aktivointisuunnitelmaa laadittaessa mahdollisuudet tarjota työnhakijalle töitä. Jos töitä ei todennäköisesti pystytä tarjoamaan, niin suunnitelmaan on pakko ottaa kuntouttava työtoiminta. Toimenpiteestä kieltäytyminen taas tarkoittaa työttömälle työttömyysturvaetuuden katkaisemista. Siis käytännössä kyseessä on pakottaminen.
Lähde : http://karilaurila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/145813-suomalaisesta-halpatyovoimasta-tuli-vientituote
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti